13.3.2016

 

SAKOTUKSENKIN ON OLTAVA KOHTUULLISTA

Eduskunnan lakivaliokunta pohtii parhaillaan, miten suhtautua hallituksen esitykseen rangaistusmääräys- ja rikesakkojen korottamisesta. Samaan aikaan poliisi harkitsee ylinopeusrikkomusten puuttumiskynnysten alentamista. Tavoitteena on kasvattaa valtion sakkotuloja, minkä vuoksi tahtotila edellyttää, etteivät kansalaiset muuta käyttäytymistään vaan entistä enemmän syyllistyisivät ylinopeusrikkomuksiin. Tämä ei liikennealan asiantuntijoiden mukaan ole kuitenkaan hyväksyttävä tavoite.

Ylinopeusrikkomusten valvonta on helppoa: asennetaan riistakameran tavoin toimiva kamera tien poskeen, ja aina, kun lähestyvän ajoneuvon nopeus ylittää puuttumiskynnykseksi asetetun nopeuden, valo välähtää ja kamera kuvaa auton. Rekisterinumeron perusteella selvitetään ajoneuvon haltija, jolle lähetetään ehdollinen rikesakko, enimmillään (aluksi) 285 euroa. Yli 20 km/h ylityksissä toimitetaan esitutkinta kuljettajan selvittämiseksi, silloin ei sakolla ole ylärajaa. Puuttumiskynnystä alentamalla sakkotulot entisestään kasvavat.

Sakon voi tietysti välttää, kun ei aja ylinopeutta. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Ysitiellä (Tampere – Turku) kameroita on alamäessä paikoissa, jossa ajoneuvon nopeus helposti ylittää sallitun nopeuden, vaikka vakionopeussäädinkin olisi siihen nopeuteen asetettu. Liikenneympäristö ei aina tue asetettua nopeusrajoitusta, ja kuljettaja saattaa ihan aidosti vahingossa ylittää sallitun nopeuden. Näin sattuu usein kesänopeuksien vaihtuessa talvirajoituksiin tai aivan inhimillisestä huomaamattomuudesta. Oma lukunsa ovat tietyömaiden rajoitukset silloin, kun siellä ei tehdä tietöitä. Teiden kunnon rapistuessa tienpitäjä voi kunnossapitovastuunsa rajoittamiseksi alentaa nopeusrajoituksia. Valtatie 9:llä Jämsässä oli 60 km/h nopeusrajoitus lisäkilvin "routavaurioita", vaikka paljon pahempia vaurioita olen nähnyt 80 km/h teillä ympäri Suomea.

Yleisen rikosoikeudellisen periaatteen mukaan rangaistuksen on oltava rangaistavaan tekoon nähden kohtuullinen, näin on lausuttu muun muassa Euroopan Unionin perusoikeusasiakirjassa (ns. Lissabonin sopimus). Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rangaistuksen pitäisi olla sitä ankarampi, mitä moitittavampi teko on. Rikesakkojen ankaruus on otettu huomioon ylinopeusrikkomuksissa siten, että rangaistusmääräyssakko korotetaan aina ylimpään rikesakkoon. Ns. muuttumattoman sakon alue merkitsee, että alemmilla tulotasoilla sakko ei muutu, vaikka ylinopeuden määrä nousee huomattavasti. Näin ei menetellä muiden liikennerikkomusten osalta, jolloin esimerkiksi punaista valoa päin ajamisesta esityksen mukaisesti 9 euron päiväsakkoina määrätt'vä seuraamus voi olla huomattavasti alempi kuin 16 km/h ylinopeudestä määrättävä 285 euron rikesakko.

Vuonna 2002 euroina säädettyjen sakkojen määriin on tietenkin tehtävä inflaatiokorotuksia. Viime syksynä päätettyjä korotuksia on hankala perua, joten on hyväksyttävä rikesakkojen korotus kaksinkertaisiksi. Mutta eduskunta voisi tehdä enemmänkin, se voisi sakkojärjestelmän kokonaisuudistusta, jossa yhteydessä kiinteiden rikesakkojen käyttöaluetta Ruotsin esimerkin mukaisesti laajennettaisiin ja otettaisiin käyttöön sellainen virhepistejärjestelmä, joka ottaa huomioon myös toistuvien rikkomusten vakavuuden.

Risto Tuori

Liikenneoikeusyhdistys ry:n puheenjohtaja