Oliko Nizzan terroriteko myös liikennerikos?

Nizzassa Etelä-Ranskassa ainakin 84 ihmistä sai surmansa torstaina, 14.7.2016, kun kuorma-auto ajoi myöhään torstai-iltana tuhansien ihmisten väkijoukkoon.  Tapahtumassa loukkaantuneiden henkilöiden sekä heidän ja surmansa saaneiden omaisten hätä on varsin suuri. Sisäministeriä ja poliisiylijohtajaa myöten vastaavanlaista tekoa on pidetty täysin mahdollisena myös Suomessa.

Tekijä kuoli eikä hänen motiiveistaan ole tietoa, mutta tekoa pidetään yleisesti terrori-iskuna, muutaman arvion mukaan myös laajennettuna itsemurhana. Tekoa voidaan tarkastella myös liikennerikoksena ja korvauskysymysten osalta liikenneonnettomuutena. Tässä kirjoituksessa arvioidaan tämän tyyppisen teon rikosoikeudellista luonnetta ja korvauskysymyksiä Suomen lain mukaisesti. Terrorismia koskevat rangaistussäännökset perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, joten siltä osin lainsäädäntö on Ranskassakin samansuuntainen.

Teko täyttäisi siitä ilmenevän vakaan harkinnan, raakuuden ja sen aiheuttaman yleisen vaarallisuuden perusteella rikoslain 21 luvun 2 §:n mukaisen murhan tunnusmerkistön. Murhasta tuomitaan Suomessa elinkautinen vankeusrangaistus. Myös terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta seuraa elinkautinen rangaistus. Rikoslain 34a luvun 6 §:n mukaan rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on esimerkiksi aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.

Nizzan tekijä aiheutti kuolemien lisäksi tahallisesti vakavaa vaaraa sadoille ihmisille. Siltä osin teko täyttäisi myös törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen (rikoslaki 23:2) tunnusmerkistön. Tämän teon rangaistusmaksimi on kaksi vuotta vankeutta, minkä lisäksi se mahdollistaa ajokiellon määrämisen tekijälle.

Suomessa voimassa olevan liikennevakuutuslain 1 §:n mukaan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneet henkilövahingot korvataan rajoituksetta liikennevakuutuksesta.  Se, että ajoneuvolla tahallisesti aiheutetaan henkilövahinkoja, ei vaikuta korvattavuuteen (näin KKO 2003:3). Tilannetta voidaan arvioida toisin, jos teko tapahtuu muualla kuin yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella (ks. KKO 1991:169). 

Suomessa tapahtuu vuosittain yli 20 moottoriajoneuvolla tehtyä itsemurhaa, mihin mm. liikennelääketieteen professori Timo Tervo on kiinnittänyt huomiota. Itsetuhoisia tekoja, ovatpa ne sitten terroristisia tai ei, ei pystytä lainsäädännön ja -valvonnan keinoin kokonaan estämään.  Siksi on tärkeätä, että voimavaroja suunnataan myös psyykkisten sairauksien hoitoon ja syrjäytymisen estämiseen.

Risto Tuori