Takaisin ylös

Lievien liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmää on kehitettävä


Aamulehdessä (AL 24.7.2015) kerrottiin hallituksen tavoitteena olevan tuplata valtion rikesakoista saama summa kaksinkertaistamalla rikesakkojen rahamäärät. Tavoite on kriminaalipoliittisesti väärä, sillä valtion fiskaaliset tavoitteet eivät ole kriminaalipoliittisesti hyväksyttävä peruste rangaistusjärjestelmien laatimiseen.

Tämä hallituksen tavoite voi myös jäädä saavuttamatta, sillä ankarampien sakkojen johdosta rikkomukset todennäköisesti vähenevät. Sakotusrajan alentaminen johtaisi kenties vain siihen, että kameratolppien kohdalla jarrutellaan entistä enemmän. Vaikutus liikenneturvallisuuteen jäisi marginaaliseksi, tienkäyttäjien kiukku vain lisääntyisi.

Liikennerikosten sakotuksen tavoitteena tulee olla oikeudenmukainen ja Euroopan unionin oikeus huomioon ottava seuraamusjärjestelmä, joka osaltaan vähentää liikenteen haittoja, erityisesti vakavia liikenneonnettomuuksia. Rikesakkojen korottaminen yksittäisenä toimenpiteenä ei ratkaise kaikkia nykyisen rangaistusjärjestelmämme ongelmia, jotka lyhyesti todeten ovat seuraavat:

-    Liikennerikkomuksen ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain ns. blankorangaistussäännökset eivät täytä nykyisen perustuslain 8 §:stä ilmenevän laillisuusperiaatteen mukaista täsmällisyysvaatimusta. -    EU:n Lissabonin sopimus edellyttää rangaistusseuraamusten olevan kohtuullisessa suhteessa rangaistavaan tekoon. -    Merkittäväkin ylinopeus saattaa johtua siirtymisestä alempiin talvinopeusrajoituksiin tai muuten hetkellisestä huomaamattomuudesta, josta määrättävät kymmenien tuhansien eurojen sakot ovat kohtuuttomia ja herättävät huomiota ulkomaillakin. -    Päiväsakkojärjestelmää käytetään meillä rikkomuksiin, joista muualla, esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Saksassa, seuraa lievempi kiinteämääräinen sakko. Tämä voi johtaa syytettyjen eriarvoiseen kohteluun, jos suomalainen kohtuuttomana pidettävä rangaistusmääräyssakko jää esimerkiksi Saksassa perimättä. -    Liikennerikkomuksiin liittyvä ajokieltojärjestelmä ei ota huomioon lainkaan rikkomusten vakavuutta siten kuin monissa muissa maissa käytössä olevat virhepistejärjestelmät. -    Liikenteen kansainvälistyminen sekä EU-rikosoikeuden kehitys Euroopan Neuvoston 11.12.2009 hyväksymän suunnitelman (Roadmap) ja ns. Tukholman ohjelman mukaisesti asettavat muutoinkin paineita liikenteen sanktiojärjestelmien yhtenäistämiseen -    Rikesakkojärjestelmän ja päiväsakkojärjestelmän sovittaminen toisiinsa johtaa vähätuloisten ylinopeutta ajaneiden sakotettavien kohdalla ns. muuttumattoman sakon alueeseen. Vastaavasti suurituloisten kohdalla 1 km/h nopeuden lisäys 20 km/h ylinopeudella aiheuttaa sakon moninkertaistumisen. Näitä ongelmia ei rikesakon kaksinkertaistaminen poista.

  Muitakin  uudistuksia on vireillä:

Eduskunta on jo vuonna 2010 hyväksynyt lain, jolla nykyisten rikesakko- ja  rangaistusmääräysmenettelyjen rinnalle tuotiin poliisin sakkomääräysmenettely. Tämä asiantuntijoiden kohtalaisen voimakkaasti arvostelema laki ei ole vielä voimassa ja sen kumoamisella helpotettaisiin valtion tietojärjestelmien (Vitja ja AIPA) uusimista.  Sen sijaan kiinteän rikesakon soveltamisaluetta tulisi laajentaa, jolloin päiväsakkoja määrättäisiin vain vakavammissa rikkomuksissa. Samalla tulisi päiväsakon rahamäärälle asettaa katto.

Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti kesällä 2013 tieliikennelain kokonaisuudistushankkeen jossa yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmää. Rikesakkojen korotustarve olisikin syytä jättää selvitettäväksi kokonaisuudistuksen yhteydessä. Seuraamusjärjestelmän kokonaisuuteen on tulossa uutena osana myös rikosuhrimaksu. Rikosuhrimaksuna määrättäisiin 40 euroa aina esim. liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, joten se on käytännössä kiinteä sakkoon liittyvä lisämaksu. Uudistuksen on määrä tulla voimaan samanaikaisesti sakkojen ja rikesakkojen määräämistä koskevan uudistuksen kanssa.

Seuraamukset kumuloituvat syyllisyyden asteesta riippumatta

Sakotusjärjestelmän tiukentaminen, sakotuskynnyksen alentaminen ja rikosuhrimaksu tulevat merkittävästi lisäämään tienkäyttäjien kokemaa rangaistuksen riskiä. Erityisesti ammattikuljettajien stressi ajo- ja lepoaikasäännösten noudattamisessa lisääntyy. Nykyinen ajokieltojärjestelmä kohtelee kuitenkin samalla ankaruudella vakavampia ja lievempiä rikkomuksia, minkä vuoksi liikenne- ja viestintäministeriön tulisi ehdottomasti valmistella rikkomusten vakavuus huomioon ottava virhepistejärjestelmä. Sakon, rikosuhrimaksun ja ajokiellon määrääminen samasta rikkomuksesta merkitsee sellaista seuraamusten kumuloitumista, joka saattaa yksittäistapauksissa johtaa kohtuuttomuuteen.